Kun maailman urheileva nuoriso seuraavan kerran kokoontui olympialipun alle, oli jälleen kerran koettu suursota, joka oli vaatinut lukemattoman määrän olymiaurheilijoita ja -mitalisteja. Sodan haavat tuli parantaa mahdollisimman nopeasti ja olympialiike päätettiin herättää uudelleen. Isäntäkaupungin valinta tosin osoittautui kovin ongelmalliseksi, koska monet suurkaupungit maailmassa olivat joko vaurioituneet tai jopa tuhoutuneet suursodassa.
Vuoden 1944 olympialaiset oli sodan vuoksi aluksi siirretty Tokiosta Lontooseen, mutta jouduttu peruuttamaan. Niinpä Ison Britannian Olympiakomitean jäsenet lähestyivät KOK:ta ajatuksella järjestää vuoden 1948 kisat Lontoossa. KOK:n jäsenmaiden kirjeäänestyksessä vuonna 1946 kisat päätettiin järjestää siten Lontoossa.
Vuonna 1948 Lontoossa järjestettiin brittiläisen imperiumin näyttely, jonka yhteydessä Wembleyn alueelle pystytettiin lukuisia näyttelyrakennuksia. Tämän ansiosta Wembley valittiin loppujen lopuksi kisojen keskuspaikaksi rakentamalla sinne kisojen päästadion, Wembley-areena sisäurheilutapahtumia varten sekä näyttelyn teknisen osaston halli valittiin miekkailuiden kilpa-areenaksi. Muut urheilustadionit sijaitsivat ympäri Lontoota sekä soutu- ja melontastadion sijaitsi Henley-on-Thamesissa ja purjehdusregatta kilpailtiin Cornwallin Torquayssä.
Britit ottivat olympialaiset omakseen, yleinen uskomus oli, että kisat tulisivat olemaan paras keino toipua suursodan aiheuttamista traumoista. Olympiastadionin juoksuradan aineksessa käytettiin mm. Lontoon pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten tuhkaa. Wembleyn asemalta stadionille johtavan Olympic Wayn rakentamisessa käytettiin saksalaisia sotavankeja.
Sodan arvet eivät kuitenkaan olleet vielä sen verran parantuneita, että Saksan ja Japanin olympiakomiteat jätettiin kutsumatta kisoihin. KOK:n uuden jäsenen Neuvostoliiton kansallinen olympiakomitea kieltäytyi järjestäjien kutsusta.
Järjestelykomitean tehokkuutta korostaa se, että vain kaksi vuotta kisojen myöntämisestä suorituspaikat olivat valmiita, kisaohjelma oli lyöty lukkoon, kutsut oli lähetetty ja kaikki oli valmiina kilpailujen juhlallisiin avajaisiin.
Kisojen juhlalliset avajaiset järjestettiin Wembleyn stadionilla 29. heinäkuuta kun 59:n osallistuvan maan urheilijat marssivat stadionille ja kuningas Edward VII julisti kisat avatuksi. Brittiurheilija John Mark sytytti olympiatulen ja Lordi Burghley vannoi olympiavalan. Kahden viikon urheilujuhla oli näin valmis alkamaan.
Oma olympiaseikkailuni siirtyi näin kotikentälleni Lontooseen. Wembleyn stadion on noin kahden kilometrin päässä asuinpaikastani, joten vierailut vanhoilla olympialaisten suorituspaikoilla oli vaivatonta. Suureksi surukseni moni näistä suorituspaikoista oli valitettavasti purettu ja niistä oli enää vain muistot jäljellä.
Toisen esteen olympiatutkimukselleni asetti suorituspaikkojen nykyinen käyttötarkoitus, koska Bisleyn ampumakeskus ja Aldershotin kaupunki ovat nyt brittiarmeijan käytössä eikä näihin paikkoihin ole siviileillä asiaa.
Kuitenkin suuri osa kisojen suorituspaikoista oli vielä vierailtavissa, joten liittykää mukaan olympiaseikkailulle nykyiseen kotikaupunkiini Lontooseen.
WEMBLEY STADIUM
Alunperin olympialaisten päästadioniksi suunniteltiin vuoden 1908 kisojen Empire Stadionia, joka monipuolisen käyttömahdollisuuksiensa mukaan olisi ollut ihanteellinen vuoden 1948 kisojen päästadioniksi.
Vuonna 1923 Lontoon luoteisosaan oli rakennettu uusi jättistadion, jonka yhteyteen perustettiin sodasta toipuvan brittiläisen imperiumin saavutuksista kertova näyttely ja olympialaiset päätettiin järjestää näyttelyn yhteydessä
Alunperin stadionin nimeksi annettiin Empire stadion, mutta se kuitenkin muuttui hyvinkin nopeasti Wembleyn stadioniksi. Wembleyn katsomokapasi- teetti nousi 125.000:teen, mutta esimerkiksi stadionin avausottelussa lehtereille saatiin mahtumaan jopa 200.000.
Olympialaisissa Wembleyllä järjestettiin kisojen avajaiset ja päättäjäiset. Lisäksi stadionilla kilpailtiin olympialaisten yleisurheilun ja esteratsastuksen Grand Prix'n mitaleista. Lisäksi maahockeyn ja jalkapallon mitaliottelut pelattiin Wembleyllä.
Itse sain vierailla vanhalla stadionilla kahdesti, vuonna 1997 ollessani Lontoossa työharjoittelussa sekä vuonna 2000 ollessani seuraamassa Englannin ja Ukrainan välistä jalkapallomaaottelua.
Olympialaisten jälkeen stadion otettiin Ison Britannian suurimpien tapahtumien käyttöön. Stadionilla järjestettiin kaikki Englannin kansainväliset jalkapallo-ottelut, FA-cupin finaalit.
Suurtapahtumista ehkä mainittavimmat Wembleyllä järjestetyt olivat Jalkapallon MM-kisat 1966, jalkapallon EM-kisat 1996, jalkapallon UEFA-cupin finaaleita pelattiin Wembleyllä useasti.
Englannin Rugby-joukkue pelasi ottelunsa Wembleyllä ja kentän ympärillä kiersi vinttikoirarata, jossa järjestettiin kilpailuja joka viikonloppu.
Wembley muodostui myös hienoksi konserttiareenaksi. Stadion näki lähes jokaisen maailman viihdetaivaan tähden esiintyvän lavallaan.
Monen tahon jyrkästä vastustuksesta huolimatta, vanha perinteinen stadion päätettiin purkaa vuonna 2000. Stadionin symboleiksi kutsutut kaksoistornit tuhottiin vuonna 2003, jolloin kentällä pelattiin viimeinen jalkapallo-ottelu Englannin ja Saksan välillä.
Uusi Wembleyn stadion valmistui samalle paikalle vuonna 2007, mutta entisaikojen loisto oli poissa.
WEMBLEYN AREENA
Lontoossa järjestettiin 1934 brittiläisen imperiumin kisat, jotka tunnetaan nykyään paremmin kansanyhteisön kisoina. Tapahtumaan tarvittiin sisäurheilutapahtumiin sopivaa hallia ja päästadionin viereen päätettiin rakentaa suuri halli, joka nimettiin aluksi Imperium halliksi, mutta sen nimeksi vakiintui melko pian Wembley Areena.
Juuri ennen olympialaisia järjestelykomitea päätti siirtää olympiauinnit kohonneiden kustannusten vuoksi ulkoaltaalta sisätiloihin ja Wembley Areenalle. Tämä aiheutti ristiriitoja muiden lajien järjestelyissä, koska areena oli alunperin suunniteltu vain nyrkkeilykilpailuiden käyttöön. Wembley Areenalle rakennettiin nopeaan tahtiin uima-allas ja torni uimahyppykilpailuita varten. Nyrkkeilyn kanssa päästiin kompromissiin rakentamalla kisojen toisella viikolla altaan päälle lava, johon pystytettiin nyrkkeilykehä. 1948 olympialaisissa Wembley Areenalla kilpailtiin uinnin, uimahyppyjen, vesipallon ja nyrkkeilyn mitaleista.
Olympialaisten jälkeen Wembley Areena pääsi ansaitsemaansa arvoon, kun se otettiin Lontoon yhdeksi suurimmista sisäurheiluareenoista. Mm. kaksi lontoolaista jääkiekkojoukkuetta otti areenan kotikentäkseen.
Yleisön suosion noustessa, areenalla ryhdyttiin järjestämään myös musiikkitapahtumia ja suurkonsertteja. Tässä käytössä vanha traditionaalinen areena on vieläkin. Olympialaiset palasivat areenalle vielä 2012, kun Lontoon olympialaisten sulkapallon ja rytmisen kilpavoimistelun mitaleista kamppailtiin täällä.
Erityisenä kuriositeettinä voidaan vielä mainita se, että jos nykyisen areenan lattiaa purettaisiin, alkuperäinen olympialaisten uima-allas löytyisi käyttökelpoisena vieläkin.
THE PALACE OF ENGINEERING
Brittiläisen Imperiumin saavutuksia esittävästä näyttelystä ei enää ollut paljoa jäljellä. Päästadionin läheisyydessä sijaitsi kuitenkin näyttelyssä käytetty Tekniikan Palatsi, jonka kisajärjestäjät päättivät ottaa olympialaisten käyttöön. Rakennuksen keskushalliin saatiin rakennettua katsomotilat 7.000:lle katsojalle ja näyttämö olympiamiekkailuita varten.
Hienosta nimestään huolimatta vanha palatsi näytti enemmän suurelta teollisuushallilta ja olympialaisten jälkeen paikkaa käytettiin varastotiloina.
Vähäisestä käytöstä huolimatta Wembleyn paikalliset viranomaiset eivät halunneet purkaa rakennusta ehkä sen historiallisen merkityksen vuoksi. Kuitenkin 70-luvulla tuli Tekniikan Palatsin aika täyteen ja se päätettiin purkaa Wembleyn alueen kehityksen tieltä.
Nykyään palatsin paikalla sijaitsee hotelli ja toimistorakennus.
EARL'S COURT EXHIBITION CENTRE
Vuonna 1887 Ison Britannian hallitus päätti, että Lontooseen tarvitaan suuri tapahtumakeskus. Earl's Courtin alue oli vielä tuohon aikaan suoaluetta, mutta nopeasti paikalle nousi halli, jossa järjestettiin siihen aikaan suuriakin tapahtumia. Kerrotaan, että kuningatar Victoria oli vakituinen kävijä tapahtumissa.
1937 Earl's Courtin uudet omistajat päättivät rakentaa keskuksen aivan uudelleen ja se nousi nykyiseen muotoonsa juuri ennen sodan alkua. Olympialaisissa 1948 uintitapahtumien siirtyminen Wembley areenan sisätiloihin, tarvittiin uusi kisanäyttämö sisälajeja varten. Earl's Court osoittautuikin kokonsa puolesta aivan ihanteelliseksi tapahtumapaikaksi.
Earl's Courtin suuressa hallissa kamppailtiin nyrkkeilyn alkusarjojen otteluita, sekä voimistelun, painonnoston ja painin mitaleista.
Erityisesti meille suomalaisille Earl's Courtilla on suuri urheilullinen merkitys, koska siellä saavutettiin olympiahistorian ainoa nelosvoitto voimistelun hevoskilpailussa, jossa kultamitali jaettiin neljän suomalaisvoimistelijan välillä Heikki Savolaisen johdolla.
Olympialaisten jälkeen Earl's Court nousi arvoon arvaamattomaan urheilu- ja musiikkitapahtumien näyttämönä. Lähes kaikki musiikin suurnimet esiintyivät Earl's Courtissa.
Vuoden 2012 olympialaisissa Earl's Courtissa järjestettiin olympialaisten lentopalloturnaus.
Julkisesti ei kuitenkaan tiedetty, että vuonna 2010 oli tehty päätös historiallisen näyttelyhallin purkamisesta. Tämä aiheutti ainutlaatuisen vastalauseiden määrän. Esimerkiksi brittipoliitikot yli puoluerajojen vastustivat jyrkästi hallin purkamista, mutta pormestari Boris Johnson allekirjoitti purkumääräyksen 2013. Paikalla on enää uljaasta hallista sen pääsisäänkäynnin ulkokuoret.
HARRINGAY AREENA
Vuonna 1936 päätti kenraali Alfred Critchley rakentaa yksityisesti Pohjois-Lontooseen Harringayn vinttikoirastadionin viereen sisäurheiluhallin. Rakennus valmistui ennätysajssa - kahdessa kuukaudessa ja se sai huomiota erikoisen muotonsa vuoksi. Halli oli 120 metriä pitkä ja sen pääsisäänkäynti oli kahdeksankulmion muotoinen.
Areenasta muodostui ennen sotaa Ison Britannian jääkiekon keskus. Vuonna 1938 hallissa järjestettiin historian ensimmäinen televisioitu jääkiekko-ottelu.
Koska 1948 olympialaisissa esiintyi kasvavaa tarvetta useammille sisäurheilutiloille, saivat järjestäjät neuvoteltua kenraalin kanssa sopimuksen hallin ottamisesta kisojen käyttöön. Harringayn areenalla kilpailtiin olympialaisten koripallon ja painin mitaleista.
Kisojen jälkeen areena siirtyi Lontoon kaupungille, joka asetti areenan klassisen musiikin ja taiteen käyttöön. Muunmuassa Englannin Kansallisbaletti piti areenaa hetken kotinaan, mutta huonojen kulkuyhteyksien takia baletti siirtyi Keski-Lontooseen.
Areena kuitenkin säilytti asemansa myös urheilunäyttämönä. Erityisesti paikalla järjestettiin runsaasti nyrkkeilyotteluita. Huolimatta vaikuttavasta esiintymisohjelmasta, yleisön kiinnostus väheni ja Harringayn areenalla järjestettiin viimeinen tapahtuma 1958, jonka jälkeen se purettiin.
Nykyään paikalla sijaitsee suuri ostoskeskus.
HERNE HILL VELODROME
Lontoon kaakkoisosassa sijaitseva Herne Hillin velodrom on yksi maailman vanhimmista vielä toiminnassa olevista ratapyöräilystadioneista. Velodrom valmistui jo vuonna 1891 ja on siitä lähtien ollut aktiivikäytössä.
Olympialaisten järjestäjät valitsivat velodromin "ainoana käyttöön soveltuvana stadionina" Rata pinnoitettiin uudelleen, kaarteita nostettiin niin että kaltevuus lisääntyi sekä stadionille rakennettiin pysyvät katsomotilat.
Olympialaisten aikana velodrom sai kehuja tapahtumapaikkana, mutta järjestelytoiminta ontui pahasti. Muunmuassa tandemkilpailun finaali ajettiin illalla kello 21.00, mikä aiheutti iltahämärässä vaikeuksia saada selville voittjaa, koska maalikameraa ei voitu käyttää. Katsojat kuitenkin saivat nauttia olympiatapahtumista ja 3000:n paikan katsomo oli täynnä joka päivä.
Olympialaisten jälkeen velodrom päätettiin alustavista suunnitelmista poiketen säilyttää tulevia tapahtumia varten. Velodromin sisäkenttä toimi vähän aikaa jopa Crystal Palacen jalkapallojoukkueen kotikenttänä.
Herne Hill toimii edelleenkin aktiivisena ratapyöräilyareenana. Ison Britannian joukkue harjoitteli stadionilla vuosittain ennen uuden velodromin valmistumista vuoden 2012 olympialaisiin.
Uuden olympiavelodromin rinnalla Herne Hill on toiminut hyvänä harjoitteluareenana ja paikalla käydessäni siellä oli täydet harjoitukset käynnissä niin radalla kuin maastossa.
POLYTECHNIC STADIUM OF CHISWICK
Lontoon olympialaisissa maahockey saavutti odottamattoman määrän osallistuvia joukkueita ja järjestäjät joutuivat etsimään kenttiä turnauksen järjestämiseksi, koska Wembleyn olympiastadion ei tähän riittänyt.
Lontoon polyteknisen yliopiston urheilukompleksi osoittautui hyväksi paikaksi järjestää maahockeyn alkusarjan otteluita. Yliopiston opiskelijoita oli valittu Ison Britannian olympiajoukkueeseen ja näin yliopisto toimi hyvin aktiivisena saada osallistua itse kisajärjestelyihin.
Yliopiston krikettikenttä muutettiin maahockeykentäksi ja sinne rakennettiin väliaikaiset katsomorakennelmat sekä kentän vanha tulostaulu muutettiin kisajärjestelyiden mukaiseksi.
Olympialaisten jälkeen stadion palautettiin alkuperäiseen tarkoitukseensa ja se toimii edelleenkin krikettikenttänä. Paikalla käydessäni vanha tulostaulu oli vielä paikoillaan, mutta muuta ei olympialaisista ollut enää jäljellä.
FINCHLEY LIDO
Olympialaisten vesipalloturnaus saavutti odottamattoman suosion osallistujamaiden määrässä ja järjestäjät joutuivat etsimään Wembley Areenan rinnalle toinen areena.
Finchleyn kaupunginosassa oli avattu vuonna 1931 ulkouimala, johon kuului olympiamitat täyttävä uima-allas ja niin vesipallon alkusarjan näyttämö
oli valittu.
Vuoden 1944 olympialaiset oli sodan vuoksi aluksi siirretty Tokiosta Lontooseen, mutta jouduttu peruuttamaan. Niinpä Ison Britannian Olympiakomitean jäsenet lähestyivät KOK:ta ajatuksella järjestää vuoden 1948 kisat Lontoossa. KOK:n jäsenmaiden kirjeäänestyksessä vuonna 1946 kisat päätettiin järjestää siten Lontoossa.
Vuonna 1948 Lontoossa järjestettiin brittiläisen imperiumin näyttely, jonka yhteydessä Wembleyn alueelle pystytettiin lukuisia näyttelyrakennuksia. Tämän ansiosta Wembley valittiin loppujen lopuksi kisojen keskuspaikaksi rakentamalla sinne kisojen päästadion, Wembley-areena sisäurheilutapahtumia varten sekä näyttelyn teknisen osaston halli valittiin miekkailuiden kilpa-areenaksi. Muut urheilustadionit sijaitsivat ympäri Lontoota sekä soutu- ja melontastadion sijaitsi Henley-on-Thamesissa ja purjehdusregatta kilpailtiin Cornwallin Torquayssä.
Britit ottivat olympialaiset omakseen, yleinen uskomus oli, että kisat tulisivat olemaan paras keino toipua suursodan aiheuttamista traumoista. Olympiastadionin juoksuradan aineksessa käytettiin mm. Lontoon pommituksissa tuhoutuneiden rakennusten tuhkaa. Wembleyn asemalta stadionille johtavan Olympic Wayn rakentamisessa käytettiin saksalaisia sotavankeja.
Sodan arvet eivät kuitenkaan olleet vielä sen verran parantuneita, että Saksan ja Japanin olympiakomiteat jätettiin kutsumatta kisoihin. KOK:n uuden jäsenen Neuvostoliiton kansallinen olympiakomitea kieltäytyi järjestäjien kutsusta.
Järjestelykomitean tehokkuutta korostaa se, että vain kaksi vuotta kisojen myöntämisestä suorituspaikat olivat valmiita, kisaohjelma oli lyöty lukkoon, kutsut oli lähetetty ja kaikki oli valmiina kilpailujen juhlallisiin avajaisiin.
Kisojen juhlalliset avajaiset järjestettiin Wembleyn stadionilla 29. heinäkuuta kun 59:n osallistuvan maan urheilijat marssivat stadionille ja kuningas Edward VII julisti kisat avatuksi. Brittiurheilija John Mark sytytti olympiatulen ja Lordi Burghley vannoi olympiavalan. Kahden viikon urheilujuhla oli näin valmis alkamaan.
Oma olympiaseikkailuni siirtyi näin kotikentälleni Lontooseen. Wembleyn stadion on noin kahden kilometrin päässä asuinpaikastani, joten vierailut vanhoilla olympialaisten suorituspaikoilla oli vaivatonta. Suureksi surukseni moni näistä suorituspaikoista oli valitettavasti purettu ja niistä oli enää vain muistot jäljellä.
Toisen esteen olympiatutkimukselleni asetti suorituspaikkojen nykyinen käyttötarkoitus, koska Bisleyn ampumakeskus ja Aldershotin kaupunki ovat nyt brittiarmeijan käytössä eikä näihin paikkoihin ole siviileillä asiaa.
Kuitenkin suuri osa kisojen suorituspaikoista oli vielä vierailtavissa, joten liittykää mukaan olympiaseikkailulle nykyiseen kotikaupunkiini Lontooseen.
WEMBLEY STADIUM
Alunperin olympialaisten päästadioniksi suunniteltiin vuoden 1908 kisojen Empire Stadionia, joka monipuolisen käyttömahdollisuuksiensa mukaan olisi ollut ihanteellinen vuoden 1948 kisojen päästadioniksi.
Vuonna 1923 Lontoon luoteisosaan oli rakennettu uusi jättistadion, jonka yhteyteen perustettiin sodasta toipuvan brittiläisen imperiumin saavutuksista kertova näyttely ja olympialaiset päätettiin järjestää näyttelyn yhteydessä
Alunperin stadionin nimeksi annettiin Empire stadion, mutta se kuitenkin muuttui hyvinkin nopeasti Wembleyn stadioniksi. Wembleyn katsomokapasi- teetti nousi 125.000:teen, mutta esimerkiksi stadionin avausottelussa lehtereille saatiin mahtumaan jopa 200.000.
Olympialaisissa Wembleyllä järjestettiin kisojen avajaiset ja päättäjäiset. Lisäksi stadionilla kilpailtiin olympialaisten yleisurheilun ja esteratsastuksen Grand Prix'n mitaleista. Lisäksi maahockeyn ja jalkapallon mitaliottelut pelattiin Wembleyllä.
 | |
| Wembley Stadium 1948 |
 | |
| 1948 Olympialaisten avajaiset |
 |
| Wembley 1997 omalla vierailullani |
Olympialaisten jälkeen stadion otettiin Ison Britannian suurimpien tapahtumien käyttöön. Stadionilla järjestettiin kaikki Englannin kansainväliset jalkapallo-ottelut, FA-cupin finaalit.
Suurtapahtumista ehkä mainittavimmat Wembleyllä järjestetyt olivat Jalkapallon MM-kisat 1966, jalkapallon EM-kisat 1996, jalkapallon UEFA-cupin finaaleita pelattiin Wembleyllä useasti.
Englannin Rugby-joukkue pelasi ottelunsa Wembleyllä ja kentän ympärillä kiersi vinttikoirarata, jossa järjestettiin kilpailuja joka viikonloppu.
Wembley muodostui myös hienoksi konserttiareenaksi. Stadion näki lähes jokaisen maailman viihdetaivaan tähden esiintyvän lavallaan.
Monen tahon jyrkästä vastustuksesta huolimatta, vanha perinteinen stadion päätettiin purkaa vuonna 2000. Stadionin symboleiksi kutsutut kaksoistornit tuhottiin vuonna 2003, jolloin kentällä pelattiin viimeinen jalkapallo-ottelu Englannin ja Saksan välillä.
Uusi Wembleyn stadion valmistui samalle paikalle vuonna 2007, mutta entisaikojen loisto oli poissa.
 |
| Uusi Wembley 2016 |
 | |
| Uusi Wembley 2016 |
Lontoossa järjestettiin 1934 brittiläisen imperiumin kisat, jotka tunnetaan nykyään paremmin kansanyhteisön kisoina. Tapahtumaan tarvittiin sisäurheilutapahtumiin sopivaa hallia ja päästadionin viereen päätettiin rakentaa suuri halli, joka nimettiin aluksi Imperium halliksi, mutta sen nimeksi vakiintui melko pian Wembley Areena.
Juuri ennen olympialaisia järjestelykomitea päätti siirtää olympiauinnit kohonneiden kustannusten vuoksi ulkoaltaalta sisätiloihin ja Wembley Areenalle. Tämä aiheutti ristiriitoja muiden lajien järjestelyissä, koska areena oli alunperin suunniteltu vain nyrkkeilykilpailuiden käyttöön. Wembley Areenalle rakennettiin nopeaan tahtiin uima-allas ja torni uimahyppykilpailuita varten. Nyrkkeilyn kanssa päästiin kompromissiin rakentamalla kisojen toisella viikolla altaan päälle lava, johon pystytettiin nyrkkeilykehä. 1948 olympialaisissa Wembley Areenalla kilpailtiin uinnin, uimahyppyjen, vesipallon ja nyrkkeilyn mitaleista.
 | |
| Empire Pool 1948 |
 |
| Wembley Arena 1948 during boxing |
 |
| Wembley Arena 1948 |
 |
| Wembley Arena 2016 |
 |
| Wembley Arena 2016 |
Erityisenä kuriositeettinä voidaan vielä mainita se, että jos nykyisen areenan lattiaa purettaisiin, alkuperäinen olympialaisten uima-allas löytyisi käyttökelpoisena vieläkin.
THE PALACE OF ENGINEERING
Brittiläisen Imperiumin saavutuksia esittävästä näyttelystä ei enää ollut paljoa jäljellä. Päästadionin läheisyydessä sijaitsi kuitenkin näyttelyssä käytetty Tekniikan Palatsi, jonka kisajärjestäjät päättivät ottaa olympialaisten käyttöön. Rakennuksen keskushalliin saatiin rakennettua katsomotilat 7.000:lle katsojalle ja näyttämö olympiamiekkailuita varten.
 |
| Palace of Engineering, Wembley |
 | ||
| Palace of Engineering during the fencing competition 1948 |
Vähäisestä käytöstä huolimatta Wembleyn paikalliset viranomaiset eivät halunneet purkaa rakennusta ehkä sen historiallisen merkityksen vuoksi. Kuitenkin 70-luvulla tuli Tekniikan Palatsin aika täyteen ja se päätettiin purkaa Wembleyn alueen kehityksen tieltä.
Nykyään palatsin paikalla sijaitsee hotelli ja toimistorakennus.
 |
| Site of the Palace of Engineering 2016 |
Vuonna 1887 Ison Britannian hallitus päätti, että Lontooseen tarvitaan suuri tapahtumakeskus. Earl's Courtin alue oli vielä tuohon aikaan suoaluetta, mutta nopeasti paikalle nousi halli, jossa järjestettiin siihen aikaan suuriakin tapahtumia. Kerrotaan, että kuningatar Victoria oli vakituinen kävijä tapahtumissa.
1937 Earl's Courtin uudet omistajat päättivät rakentaa keskuksen aivan uudelleen ja se nousi nykyiseen muotoonsa juuri ennen sodan alkua. Olympialaisissa 1948 uintitapahtumien siirtyminen Wembley areenan sisätiloihin, tarvittiin uusi kisanäyttämö sisälajeja varten. Earl's Court osoittautuikin kokonsa puolesta aivan ihanteelliseksi tapahtumapaikaksi.
Earl's Courtin suuressa hallissa kamppailtiin nyrkkeilyn alkusarjojen otteluita, sekä voimistelun, painonnoston ja painin mitaleista.
 |
| Earl's Court Exhibition Centre 1948 |
 |
| Voimistelukilpailut Earl's Courtissa 1948 |
Erityisesti meille suomalaisille Earl's Courtilla on suuri urheilullinen merkitys, koska siellä saavutettiin olympiahistorian ainoa nelosvoitto voimistelun hevoskilpailussa, jossa kultamitali jaettiin neljän suomalaisvoimistelijan välillä Heikki Savolaisen johdolla.
Olympialaisten jälkeen Earl's Court nousi arvoon arvaamattomaan urheilu- ja musiikkitapahtumien näyttämönä. Lähes kaikki musiikin suurnimet esiintyivät Earl's Courtissa.
Vuoden 2012 olympialaisissa Earl's Courtissa järjestettiin olympialaisten lentopalloturnaus.
Julkisesti ei kuitenkaan tiedetty, että vuonna 2010 oli tehty päätös historiallisen näyttelyhallin purkamisesta. Tämä aiheutti ainutlaatuisen vastalauseiden määrän. Esimerkiksi brittipoliitikot yli puoluerajojen vastustivat jyrkästi hallin purkamista, mutta pormestari Boris Johnson allekirjoitti purkumääräyksen 2013. Paikalla on enää uljaasta hallista sen pääsisäänkäynnin ulkokuoret.
 |
| Earl's Courtin sisaankaynti 2016 |
 |
| Harringay Areena 1948 |
Koska 1948 olympialaisissa esiintyi kasvavaa tarvetta useammille sisäurheilutiloille, saivat järjestäjät neuvoteltua kenraalin kanssa sopimuksen hallin ottamisesta kisojen käyttöön. Harringayn areenalla kilpailtiin olympialaisten koripallon ja painin mitaleista.
 |
| Koripallo-ottelu Harringayn Areenalla 1948 |
Areena kuitenkin säilytti asemansa myös urheilunäyttämönä. Erityisesti paikalla järjestettiin runsaasti nyrkkeilyotteluita. Huolimatta vaikuttavasta esiintymisohjelmasta, yleisön kiinnostus väheni ja Harringayn areenalla järjestettiin viimeinen tapahtuma 1958, jonka jälkeen se purettiin.
Nykyään paikalla sijaitsee suuri ostoskeskus.
 |
| Harringay 2016 |
Lontoon kaakkoisosassa sijaitseva Herne Hillin velodrom on yksi maailman vanhimmista vielä toiminnassa olevista ratapyöräilystadioneista. Velodrom valmistui jo vuonna 1891 ja on siitä lähtien ollut aktiivikäytössä.
Olympialaisten järjestäjät valitsivat velodromin "ainoana käyttöön soveltuvana stadionina" Rata pinnoitettiin uudelleen, kaarteita nostettiin niin että kaltevuus lisääntyi sekä stadionille rakennettiin pysyvät katsomotilat.
 | |
| Herne Hill Velodome 1948 |
Olympialaisten jälkeen velodrom päätettiin alustavista suunnitelmista poiketen säilyttää tulevia tapahtumia varten. Velodromin sisäkenttä toimi vähän aikaa jopa Crystal Palacen jalkapallojoukkueen kotikenttänä.
Herne Hill toimii edelleenkin aktiivisena ratapyöräilyareenana. Ison Britannian joukkue harjoitteli stadionilla vuosittain ennen uuden velodromin valmistumista vuoden 2012 olympialaisiin.
Uuden olympiavelodromin rinnalla Herne Hill on toiminut hyvänä harjoitteluareenana ja paikalla käydessäni siellä oli täydet harjoitukset käynnissä niin radalla kuin maastossa.
 |
| Etnrance to Herne Hill 2017 |
 |
| Herne Hill Velodrome 2017 |
POLYTECHNIC STADIUM OF CHISWICK
Lontoon olympialaisissa maahockey saavutti odottamattoman määrän osallistuvia joukkueita ja järjestäjät joutuivat etsimään kenttiä turnauksen järjestämiseksi, koska Wembleyn olympiastadion ei tähän riittänyt.
Lontoon polyteknisen yliopiston urheilukompleksi osoittautui hyväksi paikaksi järjestää maahockeyn alkusarjan otteluita. Yliopiston opiskelijoita oli valittu Ison Britannian olympiajoukkueeseen ja näin yliopisto toimi hyvin aktiivisena saada osallistua itse kisajärjestelyihin.
 |
| Polytechnic Stadium of Chiswick 1948 |
 |
| Muistotaulu 2016 |
 |
| Polyteknisen Yliopiston Krikettikenttä 2017 |
 |
| Vanha tulostaulu vielä paikoillaan |
FINCHLEY LIDO
Olympialaisten vesipalloturnaus saavutti odottamattoman suosion osallistujamaiden määrässä ja järjestäjät joutuivat etsimään Wembley Areenan rinnalle toinen areena.
Finchleyn kaupunginosassa oli avattu vuonna 1931 ulkouimala, johon kuului olympiamitat täyttävä uima-allas ja niin vesipallon alkusarjan näyttämö
oli valittu.
 |
| Finchley Lido 1948 |
Olympialaisten jälkeen Lido palasi jälleen yleisön käyttöön. Kuitenkin aika ajoi ohi vanhasta roomalaistyyliin rakennetusta kylpyläkompleksista ja Finchleyn valtuusto päätti purkaa paikan ja rakentaa tilalle uuden viihdekeskuksen, johon kuuluu useita ravintoloita, elokuvateatteri, kauppoja. Alueen menneisyyttä kunnioittaen keskukseen rakennettiin uimahalli, joka toimii edelleenkin yleisenä uimapaikkana.
Alkuperäisestä keskuksesta on kuitenkin vielä muistona kuningas Yrjö VI:n paljastama muistolaatta, joka on vieläkin nähtävissä paikallisessa kanaravintolassa, joka sijaitsee alkuperäisen uima-altaan paikalla.
 |
| Finchley Lido 2016 |
HENLEY-ON-THAMES
14 kilometriä koilliseen Lontoosta sijaitsee idyllinen Hanleyn kylä Thames-joen rannalla. Tämä kuvankaunis pieni paikkakunta on muodostunut brittiläisen soudun päätukikohdaksi.
Jo vuodesta 1839 Hanleyssä on järjestetty jokavuotinen kuninkaallinen souturegatta, josta on muodostunut Royal Ascotin kaltainen jokavuotinen urheilutapahtuma.
Hanleyssä järjestettiin olympiasoudut jo vuoden 1908 kisoissa ja niinpä vuoden 1948 kisajärjestäjillä ei ollut vaikeuksia päättää näidenkin olympialaisten soutujen järjestäjästä. Soutukilpailuiden lisäksi oli olympialaisten ohjelmaan lisätty uutena lajina melonta.
Olympiatapahtuma osoittautui suureksi menestykseksi, joka päivä Thames joen rannat täyttyivät innokkaista olympiaturisteista ja järjestäjät saivat olla tyytyväisiä valintaansa.
 | |
| Henley-on-Thames 1948 |
Nykyään Hanley toimii edelleenkin Ison Britannian soutuliiton päämajana. Joen rannalla sijaitsevan venevajan seinällä on kyltti, jossa kerrotaan, kuinka monta olympiamitalia on saavutettu soudussa ja erityisesti korostetaan, kuinka monta näistä mitaleista on saavutettu harjoittelemalla juuri Hanleyssä. Paikalla käydessäni luku oli komea 61.
Kuninkaallinen regatta järjestetään edelleenkin vuosittain Hanleyssä, mutta olympialaisten kaltaista tapahtumaa tuskin siellä enää järjestetään, mutta harjoittelukeskuksena paikka on ihanteellinen.
 |
| Henley-on-Thames maalialue 2016 |
 | |
| Henley-on-Thames souturata 2016 |
THE ROYAL PARK OF WINDSOR
Kuningas Yrjö VI oli tunnettu innokkaana urheilumiehenä ja järjestäjät kysyivät mahdollisuutta jos hänen majesteettinsa suostuisi järjestämään jotain olympialaisten tapahtumista Windsorin linnan alueella.
Kuningas oli erittäin myötämielinen ajatukselle ja Windsorin puistossa saatiin järjestää pyöräilyn maantieajon lähtö- ja maalitapahtumat. Kilpailun startti ja maali sijaitsi Windsorin linnan kuninkaallisen perheen yksityissisäänkäynnin edustalla.
Alue oli ihanteellinen maantieajolle, koska kilpailun ensimmäiset kolme kilometriä oli koko ajan nähtävissä starttialueelta.
Olympialaisesta protokollasta poiketen kuningas itse lähetti kilpailijat matkaan ja oli paikalla kun voittaja saapui maaliin. Tämä oli kovin epätavallista, koska vielä tuohon aikaan kuninkaallinen perhe ei kovin usein esiintynyt julkisuudessa muutoin kuin virallisissa tilaisuuksissa.
 |
| Maantieajon startti 1948 |
 |
| Windsorin puisto 2016 |
 | |
| Windsorin Puisto 2016 |
TORBAY
Kuten hyvin tiedetään Lontoo ei sijaitse rannikolla, joten olympialaisten järjestäjät ryhtyivät etsimään paikkaa missä järjestää olympialaisten purjehduskilpailut.
Ison Britannian etelärannikolla oli useita hyviä vaihtoehtoja purjehdusten järjestelyihin, mutta Cornwallissa Englannin lounaisrannikolla sijaitseva Torquayn kaupunki sai purjehdusregatan järjestettäväkseen.
Olympiapurjehduksille valittiin kaupungin lahti, jonka mollemmilla puolilla sijaitsevilta rannoilta katsojien oli helppo seurata kilpailuita.
Etäisen sijaintinsa vuoksi kisaorganisaatio järjesti myös olympiatulen sytytettäväksi Torquayn satamaan, jossa myös palkintojenjaot järjestettiin.
 |
| Torbay 1948 |
Torquayn kaupunki on edelleenkin suosittu vierailukohde tosin oman vierailuni aikana kaupungissa satoi rankasti lähes koko päivän, mutta siihenhän me olemme Englannissa tottuneet.
Lontoon olympialaisia 1948 kutsuttiin kisoiksi, jotka pelastivat olympialiikkeen. Vain kolme vuotta tuhoisan maailmansodan jälkeen onnistuivat britit luomaan uuden olympiahengen maailmaan.
Oli syntynyt uusia valtioita, jotkut valtiot olivat hävinneet maailmankartalta, mutta olympialainen traditio jatkui.
Taloudellisesti olympialaiset olivat suurmenestys, nykyrahassa kisat tuottivat järjestäjilleen kahden miljoonan punnan voiton. Nykymaailmassa tämä on kovin pieni summa, mutta vuonna 1948 tämä oli piristysruiske, jota brittiläinen yhteiskunta tarvitsi
Urheilullisella puolella kisojen menestynein joukkue oli Yhdysvallat 38:lla kultamitalilla. Yllättäen kakkoseksi nousi Ruotsi 16:lla kultamitalilla. Suomi nousi vielä kerran olympialaisten historiassa mitalitilaston kymmenen parhaan joukkoon kahdeksalla kultamitalillaan.
Henkilökohtaisella mitalimäärällä kisojen menestynein urheilija oli Suomen Veikko Huhtanen, joka voitti kolme kulta- yhden hopea- ja yhden pronssimitalin voimistelussa.
Olympiaseikkailuni siirtyy nyt nykyiseltä kotikentältäni entiselle kotikentälleni Helsinkiin, jossa järjestettiin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Siirtykäämme siis tuttuihin maisemiin jälleen kerran
Tiesittekö että
* Lontoosta lähetettiin ensimmäistä kertaa televisiokuvaa kotivastaanottimiin
* Wembleyn stadionin juoksurata päällystettiin englantilaisista kodeista kerätystä hiilestä ja siitä lähtien kyseistä juoksupintaa on kutsuttu hiilimurskaksi
* Yhdysvaltalainen painonnoston hopeamitalisti Toshiyuki Sakata tuli paremmin tunnetuksi James Bond elokuvan Kultasormi tappavaa knallia heittävänä Oddjob henkivartijana.
* Voimistelun hevoskilpailussa ei voittajien välillä saatu selvää joten kultamitali jaettiin viiden suomalaisen voimistelijan kesken.
* Hollantilainen Fanny Blankens-Koen oli arvostelijoidensa 30-vuotiaana liian “vanha” kilpailemaan Lontoossa, mutta osoitti neljällä kultamitalillaan, ettei ikä ole ratkaiseva tekijä olympialaisissa.
 | |
| Torbay 2016 |
Lontoon olympialaisia 1948 kutsuttiin kisoiksi, jotka pelastivat olympialiikkeen. Vain kolme vuotta tuhoisan maailmansodan jälkeen onnistuivat britit luomaan uuden olympiahengen maailmaan.
Oli syntynyt uusia valtioita, jotkut valtiot olivat hävinneet maailmankartalta, mutta olympialainen traditio jatkui.
Taloudellisesti olympialaiset olivat suurmenestys, nykyrahassa kisat tuottivat järjestäjilleen kahden miljoonan punnan voiton. Nykymaailmassa tämä on kovin pieni summa, mutta vuonna 1948 tämä oli piristysruiske, jota brittiläinen yhteiskunta tarvitsi
Urheilullisella puolella kisojen menestynein joukkue oli Yhdysvallat 38:lla kultamitalilla. Yllättäen kakkoseksi nousi Ruotsi 16:lla kultamitalilla. Suomi nousi vielä kerran olympialaisten historiassa mitalitilaston kymmenen parhaan joukkoon kahdeksalla kultamitalillaan.
Henkilökohtaisella mitalimäärällä kisojen menestynein urheilija oli Suomen Veikko Huhtanen, joka voitti kolme kulta- yhden hopea- ja yhden pronssimitalin voimistelussa.
Olympiaseikkailuni siirtyy nyt nykyiseltä kotikentältäni entiselle kotikentälleni Helsinkiin, jossa järjestettiin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Siirtykäämme siis tuttuihin maisemiin jälleen kerran
 |
| Perinteinen Olympia Selfie uudella Wembleyllä |
* Lontoosta lähetettiin ensimmäistä kertaa televisiokuvaa kotivastaanottimiin
* Wembleyn stadionin juoksurata päällystettiin englantilaisista kodeista kerätystä hiilestä ja siitä lähtien kyseistä juoksupintaa on kutsuttu hiilimurskaksi
* Yhdysvaltalainen painonnoston hopeamitalisti Toshiyuki Sakata tuli paremmin tunnetuksi James Bond elokuvan Kultasormi tappavaa knallia heittävänä Oddjob henkivartijana.
* Voimistelun hevoskilpailussa ei voittajien välillä saatu selvää joten kultamitali jaettiin viiden suomalaisen voimistelijan kesken.
* Hollantilainen Fanny Blankens-Koen oli arvostelijoidensa 30-vuotiaana liian “vanha” kilpailemaan Lontoossa, mutta osoitti neljällä kultamitalillaan, ettei ikä ole ratkaiseva tekijä olympialaisissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti